Tiedonvälitys on kriisissä. Vaikka luotettavan tiedon kysyntä on kasvanut, tietoa tuottavien ja välittävien mediayritysten talous on romahtanut pysähtyneessä taloustilanteessa. Äkkipudotuksessa on selvää, ettei toiminta jatku aiemmassa laajuudessaan ilman ulkopuolista tukea.  

Ongelman ydin on siinä, etteivät mediayritykset voi supistaa toimintaansa ilman, että vaikutukset näkyvät koko demokraattisessa yhteiskunnassa.  

Medialiiton tekemän selvityksen mukaan mediayritysten mainosmyynnin arvioidaan romahtavan huhti-kesäkuussa noin viisikymmentä prosenttia. Mediayrityksistä yli puolet on jo lomauttanut tai aikoo lomauttaa henkilöstöä seuraavien viikkojen aikana.  

Akuutissa kriisissä tulee päättää nopeista ja riittävistä tukitoimenpiteistä, jotka auttavat mediayrityksiä äkkijyrkässä pudotuksessa. Tukimallin tulee perustua kilpailuneutraaleihin taloudellisiin kriteereihin. Medialiitto ja RadioMedia ovat ehdottaneet mainosmyynnin menetykseen perustuvaa tukea päätoimittajavastuullisille medioille. Tällainen tuki kohdistuisi yhdenvertaisesti niille mediayrityksille, jotka tuottavat päätoimittajan vastuulla riippumatonta sisältöä.  

Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, ettei mainosmyynnin menetyksiä kompensoiva tuki olisi perusteltu, koska kyse olisi mediayrityksille suunnatusta yritystuesta.  

Todellisuudessa juuri mediayritykset tarvitsevat tukea. 

Journalismin tukea on mahdotonta erottaa mediayritysten tuesta. Mediayritykset tuottavat journalismia. Se on mediayritysten päätehtävä, jonka toteuttaminen ei ole mahdollista ilman kannattavaa medialiiketoimintaa.  

Medialiiketoiminnan ylläpitämiseen ja luotettavan sisällön tuottamiseen tarvitaan yhtä lailla mediamyyjiä kuin toimittajiakin. Mediayritysten toiminnan jatkuvuuden kannalta on olennaista pystyä säilyttämään myös mediamyyjien työpaikat, sillä ilman heitä tuloja ei tule jatkossakaan.  

Mediayrityksillä on erilaisia ansaintamalleja jo jakelualustan takia. Radio- ja televisiotoiminta rahoitetaan lähes yksinomaan mainosmyynnillä. Aikakauslehtien tuloista valtaosa tulee kuluttajamyynnistä. Sanomalehdet saavat tuloja molemmista. Mediayrityksillä on myös toisistaan poikkeavia ansaintastrategioita. Perinteisten ansaintamallien lisäksi tuloja voi kertyä esimerkiksi datan myymisestä.  

Mainosmyynnistä saatavat eurot eivät ole sen huonompia tai parempia kuin kuluttajamyynnin tai muun ansaintamuodon tuottamat eurot. Yrityksiltä saaduilla mainoseuroilla tehdään yhtä hyvää toimituksellista sisältöä kuin suoraan kuluttajilta saaduilla euroilla.  

Olennaista on varmistaa mediayritysten toimintakyky. 

Elina Grundström on esittänyt harkinnanvaraista tukea paikallisen journalismin vahvistamiseen, digisisällön rikastamiseen ja tutkivan journalismin tai tavanomaista syvällisempien juttukokonaisuuksien tuottamiseen. Paikallisen journalismin vahvistamiseen myönnettävä tuki voisi pelastaa paikallismedioita. Edellytyksenä on suuruudeltaan riittävä tuki.  

Kriisi ei kuitenkaan rajoitu vain paikallismedioihin.  

Projektituki ei toimi jyrkässä pudotuksessa. Kassavarojen loppuessa tilannetta ei pelasteta suuntaamalla resursseja uusiin hankkeisiin. Tuki tulee kohdistaa medialiiketoiminnan ylläpitämiseen, jotta mediayritykset pystyvät jatkamaan perustehtäväänsä luotettavan ja riippumattoman tiedon tuottajana ja välittäjänä.  

Harkinnanvarainen journalistisiin hankkeisiin myönnettävä tuki vaarantaisi myös sisällön riippumattomuuden. Ulkopuolinen lautakunta ei voi päättää millaista sisältöä rahoitetaan. Sananvapauslain mukaan vastaava toimittaja päättää julkaisun ja ohjelman sisällöstä.  

Johanna Halkola

Kirjoittaja Johanna Halkola työskentelee RadioMediassa ja Medialiitossa elinkeinopolitiikan johtavana asiantuntijana, johanna.halkola@radiomedia.fi