Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.2.2017: Suoraan huutokaupalla ilman harkintaa jaettavat toimiluvat ovat uhka kansalliselle kulttuurille ja turvallisuudelle.

Uusi teknologia syrjäyttää yleensä vanhan. Viestinnässä näin ei ole käynyt. Radio on kestänyt niin television kuin verkonkin haasteet ja on jopa vahvistumassa.

Syy on yksinkertainen. Ääni on kuulijalle aikaa säästävä viestin välittäjä. Kuuntelu ei välttämättä syrjäytä muuta tekemistä. Toisaalta ääni on lähettäjälle hyvin tehokas tapa välittää viesti. Äänen tuottaminen on edullista, ja ääni syö niukasti tiedonsiirron kaistaa. Siksi radio vahvistuu ja on myös kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa.

Tämä tekee radiosta hyvin strategisen viestimen. Tehokasta polkua ihmisten mieliin kun voi käyttää hyvässä tarkoituksessa mutta myös vahingollisesti. Siksi on tärkeää, että radiotoimilupien jaossa säilytetään kansallinen harkinta. Suoraan huutokaupalla ilman harkintaa jaettavat toimiluvat ovat uhka kansalliselle kulttuurille ja turvallisuudelle.

Angloamerikkalaisen kulttuurin paine on vahva. Suora huutokauppa ilman harkintaa saattaa avata ovet toimijoille, jotka sivuuttavat nykyistä laajemmin kotimaisen ja paikallisen sisällön.

Myös totuuden jälkeinen aika huolettaa monia. Disinformaa­tion välittämisessä pohjaa luodaan verkon keskustelupalstoilla, joista disinformaatio yritetään nostaa vakiintuneeseen mediaan. Radio on ollut Suomessa tähän asti tyystin vapaa tarkoituksellisen disinformaa­tion levittämisestä. Tätä hyvää tilannetta on syytä suojella kansallisella harkinnalla toimi­lupien jaossa.

Toimilupien huutokaupalla ei kukaan tunnusta tavoiteltavan julkisen talouden kannalta merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. Tästä huolimatta huutokaupat todennäköisesti johtavat alan kannalta merkittäviin talou­dellisiin vaikutuksiin, koska kilpailutilanteessa osapuolet joutuvat käyttämään saatavilla olevat varansa huutokauppaan. Alalta pois siirtyvät eurot leikkaavat suoraan työpaikkoja ­ja sisältöjen laatua.

Huutokauppa on myös riski moninaisuudelle ja paikallisuudelle, koska pienempi yleisöpohja tekee niistä taloudelli­sesti erityisen haavoittuvaisia. Mikäli toimiluvista joutuu huutokaupassa maksamaan nykyistä enemmän, suomalaisen ra­diomarkkinan maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen monipuolisuus ja laaja-alaisuus ovat vaarassa.

Kukaan ei ole esittänyt nyky­tilanteessa olevan konkreettista ongelmaa. Nykyjärjestelmä toimii. Valtioneuvostolla on mahdollisuus vaikuttaa radiotarjontaan ja siihen, kenelle toimi­lupia myönnetään.

Huutokauppamallissa tämä mahdollisuus on hyvin rajoitettu. Huutokauppa ei tuo mitään hyötyjä mutta luo todellisia uusia riskejä.

Isot kansainväliset media­toimijat, kuten Google ja Facebook, haastavat jo nyt voimakkaasti kotimaisia mediatoimi­joita. Huutokaupattavat radiotoimiluvat pahentavat tilannetta, sillä ne tarjoavat ulkomai­sille jäteille edullisen tavan täydentää tarjontaa. Tätä kautta radiotoimilupien huutokaupan kielteiset vaikutukset kotimaiseen mediatoimialaan heijastuvat huomattavasti radio­toimialaa laajemmalle.

Stefan Möller, toimitusjohtaja, RadioMedia

Jukka Holmberg, toimitusjohtaja, Medialiitto