Kukapa ei olisi vielä kuullut puhuttavan podcasteista tai Alexasta? Nuo kaksi audiomarkkinoiden kuuminta teemaa ovat tulleet muuttamaan käyttäytymistämme ja audiomarkkinoita. Alexalla tarkoitetaan yleistäen älykaiuttimia, ääniohjattavia purkkeja, joita markkinoille ovat tuoneet Amazonin lisäksi mm. Google.  

Kirjoittaja: Riina Aho

Älykaiuttimet ovat näppäriä apureita ja jopa henkilökohtaisia assistentteja. Älykaiutin herättää sinut haluamaasi aikaan, kertoo päivän sään ja liikennetiedot. Aamupalapöytään se tuo sinulle viimeisimmät uutiset ja soittaa lempiradiokanavaasi. Illalla voit kysyä siltä reseptejä tai hyödyntää laitetta äänellä hakemalla tietoja wikipediasta. Kun älykaiutin on yhdistettynä kalenteriisi, se myös muistuttaa tapaamisista. Se myös tunnistaa, kuka perheenjäsenistä on äänessä. Jos et ole vielä nähnyt purkkia livenä, niin suosittelen katsomaan tämän videon.

Ei ole mikään ihme, että älykaiuttimista tulee nopeasti osa kuluttajien arkea. Näin on tutkimustenkin mukaan. Kun kotona on älykaiutin, niin sitä käytetään päivittäin. Radiotoimialan iloksi kuluttajat kertovat niiden lisäävän audion, niin radion kuin streamatun musiikin kuuntelua.  

Älykaiuttimet tulossa Pohjoismaihin

Suomessa saamme odotella vielä hetken älykaiuttimia. Toki englanninkielisen version voi tilata jo netistä, mutta suomenkielisen sisällön kuluttaminen sellaisella on haasteellista. Naapurissamme Ruotsissa älykaiuttimien lanseeraus on jo lähellä. Pohjoismaiset kollegamme pääsevät varmaan jo tänä vuonna koodaamaan skilssejä älykaiuttimille, kun uutisten mukaan Google Assistant tulee tukemaan vuoden loppuun mennessä 30 eri kieltä. Mitä ilmeisemmin skandikielet kuuluvat tähän ryhmään, mutta suomi ei. Samoin huhut kertovat Amazonin pystyttävän palveluitaan Ruotsiin, mikä ennakoi myös Amazonin älykaiuttimen Echon (jonka kutsumanimi on Alexa), jalkautumista maahan. 

Toisaalta tämä odottelu antaa meille mahdollisuuden valmistautua älykaiuttimien saapumiseen ja luoda strategioita. Voisimmeko valmistautua siihen toimialana yhdessä? Rantauduttuaan älykaiuttimien penetraation kasvu tulee yllättämään meidät. Englannissa arvioidaan joka neljännen talouden omistavan älykaiuttimen vuoden 2018 loppuun mennessä. Vastaavasti Amerikassa 18 % väestöstä omistaa jo älykaiuttimen. 

Äänestä tulee mainstreamea

Älykaiuttimet muuttavat käyttäytymistämme. Kosketuksen sijaan opimme ohjaamaan laitteita äänellä. Pian odotamme ääniohjausta jo muiltakin laitteilta. Äänestä tulee mainstreamea. Radiot.fi -sovellus lanseerasi alkuvuodesta ääniohjauksen, jonka avulla ohjelmia ja kanavia voi hakea äänikomennoilla. Vielä toistaiseksi sen käyttö on ollut varovaista kokeilua, mutta komennotkin ovat vielä kovin yksinkertaisia.

Mainostajalle älykaiuttimet tarjoavat uudenlaisen median kuluttajien kotona. Perheen äiti saattaa tuskailla lapsen vaatteessa olevan likatahran kanssa ja pyytää neuvoa Alexalta, jolloin hän saakin sponsoroidun vinkin pesuainebrändiltä. Tai päivän arkiruokareseptin tarjoaakin lähimarkettikauppias, koska digitaalinen audio mahdollistaa tarkemman kohdentamisen. Radiota ja musiikkia älykaiuttimesta kuuntelee koko perhe.  Tutkimusten mukaan älykaiuttimen omistajat suhtautuvat positiivisesti mainontaan. Radiomainos koetaan luontevimpana ja ensisijaisena tapana mainostaa älylaitteessa. Tämä kertoo taas radion mukautumisesta uusiin tekniikoihin olemalla edelleen merkityksellinen kuulijoille ja mainostajille. 

Vinkkinä mainostajalle, jos sinulla ei vielä ole äänibrändäys kunnossa, niin nyt on sen aika. Radioasemasi voi auttaa siinä. 

Podcasteista puhuvat kaikki

Vaikka älykaiuttimia joudummekin hetken odottelemaan, niin podcastit ovat jo lisänneet kiinnostusta audiota kohtaa. Audiosta on tullut modernia, seksikästä ja mielenkiintoista. Podcasteista on puhuttu jo pari vuotta, mutta läpimurto on tainnut tapahtua vasta hiljan - nyt kaikki ovat kiinnostuneita podcasteista. 

Niin myös maailmalla. Tämän vahvistavat tutkimuksetkin. Edison Research mukaan 44 % amerikkalaisista on jo kuunnellut podcasteja, Englannissa podcasteja kuuntelee viikoittain yli 6 miljoonaa englantilaista ja Kantar Sifon mukaan viikoittain 1,4 miljoonaa kuuntelee Ruotsissa ohjelmia tallenteina ja podcasteja. Suomessa Finnpanelin mukaan podcastit ja radio-ohjelmat tallenteina tavoittavat viikoittain 10,4 % yli 9-vuotiasta suomalaisista (1), mikä ei ole niin kovin kaukana Ruotsin luvusta. Ruotsalaisia on noin 10 miljoonaa, joten tuo tavoittavuus on suurin piirtein 14 %.

Podcasteja kuuntelevat muutkin kuin nuoret, vaikka enemmistö on usein nuoria, jos podcast -kuulijoiden profiileja tarkastellaan. Saksassa tutkimuksen mukaan podcastien kuuntelijoista lähes kolmannes on 50 -vuotiaita (2). Suomessa eniten kuulijoita on 25-34 -vuotiaissa, mutta lähes yhtä paljon 35-44 kuin 15-24 -vuotiaissa (1).

Miksi podcastit kiinnostavat

Mikä tekee podcasteista niin suosittuja? Olemme laiskoja ja kiireisiä. Podcastit ovat yksinkertaisesti mahtavia, niillä voi täydentää arjen tekemistä, mutta samalla viihtyä ja oppia uutta. Viihde ja asia tuodaan suoraan helposti korviemme väliin. Nielsenin tutkimuksen mukaan 66 % amerikkalaisista kuuntelee podcasteja, koska he haluavat oppia jotain uutta ja lähes puolet vastaajista kuuntelee rentoutuakseen. Kuten sanottu, kaikki ovat kiinnostuneita podcasteista. Niin kuulijat kuin tekijätkin. Podcasteja tekevät mm. bloggaajat, mediat, mainostajat sekä radiotalot. Radio ei omista podcast-markkinoita. Mutta radio voisi olla podcastien markkinajohtaja. Radio jos kuka osaa audion ja radiolla on jo suhteet mainostajiin. 

Mainostajille podcastit ovat erinomainen väylä kertoa tarinoita, olla aitoja ja merkityksellisiä, lisätä tietoisuutta ja löytää uusia asiakkaita. Ne tarjoavat uniikin väylän välittää tietoa innostuneen ja keskittyneen kohderyhmän korvien väliin. Brändättyjen podcastien kautta mainostajalla on mahdollisuus luoda syvempi yhteys kuluttajiin, jota on vaikea saada 30 sekunnin videolla tai printtimainoksella.

Audio ja radio elävät uusrenesanssia. Digitaalinen audio tarjoaa livelähetysten rinnalle mielenkiintoista sekä monipuolista sisältöä ja kuluttajat löytävät uusia tapoja kuunnella. Audiotarjonnan kasvusta hyötyvät niin kuluttajat, mainostajat ja radiotkin. 

1. Finnpanel Oy, Kansallinen radiotutkimus, lisäkysymykset joulukuu 2017 
2. AS&S Radio, Spot on Podcast, Listeners and usage in Germany 2017/18