Brief

Liikenneraittiuden puolesta kampanjoidaan vuosittain valtakunnallisesti eri medioissa. Radio on aina ollut näiden kampanjoiden päämedia. Tänä vuonna Liikenneraittiustyöryhmä haastaa nuoret suunnittelijat ideoimaan radiospotin nuorten liikenneraittiuskampanjalle. Spotin käsikirjoituksessa tulee huomioida seuraavat kriteerit:

• oivaltavuus
• yhteisöllisyys (ei siis välttämättä vain kuljettajalle suunnattu)
• valtakunnallisuus ja ajattomuus (ei siis aikaan tai paikkaan sidottu)
• alkoholin myönteisen mielikuvan vahvistaminen ei ole toivottavaa

Tehtävä
Tehtävänä on suunnitella spotti nuorten liikenneraittiuskampanjalle. Tavoitteena on nollata nuorten promillet, keventää kaasujalkaa ja vaientaa hölmöyksiin yllyttävät kaverit. Tyhmyys tiivistyy usein joukossa.

Kampanjan tavoitteet ja toteutus
Nuorten valtakunnallisen liikenneraittiuskampanjan tavoitteena on ylläpitää ja edistää positiivista asennetta liikenneraittiutta kohtaan, vahvistaa päihteetöntä liikennettä tukevaa sosiaalista normistoa ja pitkällä tähtäyksellä ehkäistä rattijuopumusta.

Kampanjan selkeä viesti on, että liikenne ja päihteet eivät kuulu yhteen ja että liikenne tulee säilyttää kokonaisuudessaan päihteettömänä alueena. Kampanjoinnin pääsisällössä tulee tukeutua sosiaalisten normien vahvis­tamiseen (mikä on oikein/mikä on väärin) yksinomaan yksilöiden omiin ratkai­suihin perustuvien ohjeiden sijaan.

Rattijuoppojen määrä
Alkoholitapausten määrä liikennevirrassa on pysytellyt viime vuosina lähes ennallaan. Noin joka 700. kuljettaja on rattijuoppo ja noin joka 150. kuljettaja ajaa alkoholia veressään, mutta veren alkoholipitoisuus on alle 0,5 promillea. Poliisin tietoon tulee yli 23 000 rattijuopumustapausta vuosittain.

Rattijuopumusonnettomuudet
Rattijuopumusonnettomuuksissa, eli onnettomuuksissa, joissa kuljettaja on ollut rattijuoppo, on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut keskimäärin 86 vuosittain ja loukkaantunut 1 024 henkilöä. Tämä on kaikista tieliikenteessä menehtyneistä neljännes ja loukkaantuneista 12 %. Miehiä menehtyneistä oli 86 % ja loukkaantuneista 78 %.

Rattijuopumustapauksissa tapahtuu henkilövahinkoja eniten nuorille vasta ajokortin saaneille 18–24­-vuotiaille. Kuolleista kolmannes ja loukkaantuneista 44 % oli 15–24-vuotiaita. Henkilövahinko­onnettomuuksissa on osallisena myös paljon 15–17-vuotiaita nuoria. Viimeisimpien (2005) tilasto­tietojen mukaan heidän osuutensa kaikista nuorista on viidennes.

Rattijuopumustapauksien henkilövahingot keskittyvät kesäkuukausille.

Alkoholin vaikutus onnettomuusriskiin
Alkoholin on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän onnettomuusriskiä. Riski kasvaa kolminkertaiseksi kun veren alkoholipitoisuus nousee 0,8 promilleen ja 40-kertaiseksi, kun pitoisuus nousee 1,5 promilleen. Tutkimusten mukaan kuljettajan onnettomuusriski kasvaa jo pienillä veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa myös arviointikykyyn. Humaltunut kuljettaja ottaa usein suurempia riskejä ja ajaa aggressiivisemmin kuin selvä ajaja.

Erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi riski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ajokokemuksen myötä ole vielä automatisoituneita. Nuorille kuljettajille on esimerkiksi USA:n joissakin osavaltioissa ja Itävallassa säädetty muita kuljettajia alhaisempi promilleraja. Promillerajan alentamisen seurauksena onnettomuudet vähenivät kolmanneksella, erityisesti vähenivät yöaikana tapahtuneet kuolemaan johtaneet tieltä suistumiset.

Nuorten suhtautuminen rattijuopumukseen
Lukion tytöistä ja pojista yli 90 % ilmoittaa, ettei ole koskaan ajanut alkoholin vaikutuksen alaisena. Ammattikoulun pojista näin vastasi 80 %. Noin 40 % ammattioppilaitosten oppilaista oli joskus ollut alkoholia nauttineen kuljettajan kyydissä, lukion oppilaista noin 20 %.

Kampanjaryhmä
Kampanjaa toteuttaa yhteistyössä Sosiaali-­ ja terveysministeriö, Liikenne-­ ja
viestintäministeriö, Poliisi, Liikenneturva ja Terveyden edistämisen keskus ry.