1. Suomalaiset rakastavat radiota

Radiota kuuntelee 94 % suomalaisista joka viikko. Kaupalliset radiot tavoittavat viikoittain 3,7 miljoonaa suomalaista, mikä on yli 76 % väestöstä (yli 9-vuotiaat). Ostovoimaisimmasta enemmistöstä, 25-54 vuotiaista, kaupallisten radioiden viikkotavoittavuus on 87 %.

Päivittäin suomalaiset viihtyvät radion parissa keskimäärin 3 tuntia (3:01). Olemme hyvin kavavauskollisia, sillä päivässä keskimäärin suomalainen kuuntelee 1,5 kanavaa, viikossakin vain 2,8. Radiokanavien suhteen on valinnanvaraa; asuinpaikasta riippuen tarjolla on noin 20 FM radiota sekä netin kautta tuhansia vaihtoehtoja.

2. Radio tarjoaa laajan yleisön, mutta myös tarkkoja kohderyhmiä

Kaupallinen radio tarjoaa mainostajalle 3,7 miljoonan yleisön viikoittain. Lisääntyneen kanavatarjonnan myötä radiosta on tullut myös aito kohderyhmämedia: maantieteellisen kohdistamisen ohella radiokanavien yleisöjä voi tarkastella mm. ikäryhmien, arvojen ja asenteiden tai mediaympäristön näkökulmasta.

Eri tavalla profiloitujen asemien avulla radiomainonta on mahdollista kohdentaa erilaisille kohderyhmille, myös eri aikaan päivässä, eri päivänä tai jopa eri viikkona.

Asemien profiileita ikäryhmittäin

3. Radiomainonta tavoittaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Radio on media, joka seuraa kuluttajaa kaikkialle: radio on läsnä aamiaisella, liikenteessä, työpaikalla, kodin askareissa sekä vapaa-aikana ­ tilanteissa, joissa monet muut mediat eivät tavoita kuluttajia.

Kun haluat tavoittaa kohderyhmäsi päivän aktiivisimpien tuntien aikana - silloin kun ostopäätöksiä tehdään ja ostospaikkaa valitaan, tarjoavat kaupalliset radioasemat tehokkaan median käyttöösi. Viimeisin ja parhaiten tavoittavin media ennen kauppaan astumista on radio.

Radio tavoittaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa

4. Radiomainonta ei häiritse

Radiossa mainosviesti on luonnollinen osa ohjelmavirtaa. Radiomainonta tulee kuluttajan luo eikä sitä tarvitse erikseen hakea. Radiomainontaa ei vältellä tietoisesti, sillä harva kääntää kanavaa mainoskatkon aikana. Muihin medioihin verrattuna radiomainontaa väistetään vain vähän.

Kaikkia radiokanavia yhdistää yksi asia - uskollinen kuuntelija. Kunkin kanavan oman kohderyhmän kuuntelija kuuntelee kanavaansa noin tuhat tuntia vuodessa eli kolme tuntia päivässä. Kovan kulutuksen mahdollistaa kuulijoiden positiivinen asenne radiomainontaa kohtaan. 

Radiomainonta ei häiritse

5. Radiomainonta tehostaa muita medioita

Radio toimii erinomaisesti yksin, mutta yhdessä muiden medioiden kanssa radion tehostava vaikutus nousee suureen arvoon.

Muun mediamainonnan kanssa käytettynä radio tuo kampanjaan äänielementin, vahvistaa tuotteen mielikuvaa ja saa kampanjan ”elämään”. Saman äänimaailman käyttö sekä televisiossa että radiossa vahvistaa kampanjan kokonaisuutta. Radion käyttö yhdessä ulkomainonnan kanssa on tehokas yhdistelmä, kun halutaan tavoittaa esimerkiksi autoilijat.

Internetin kanssa käytettynä radio on erittäin tehokas aktivoija saamaan kuluttajat vierailemaan nettisivuilla. 

Radio tehostaa nettiin ohjautumista 52 %:lla

6. Radio on ystävä

Jokaisella suomalaisella on lempiasema. Suomalainen kuuntelee päivän aikana keskimäärin 1,5 radioasemaa ja viikon aikanakin vain 2,8 radioasemaa.

Radio koetaan henkilökohtaisena ja intiiminä tunnemediana. Se on läheinen kaveri ja arjen seuralainen, jota useimmiten kuunnellaan yksin. Inhimillisyytensä ansiosta radio vetoaa vahvasti tunteisiin. Kuuntelijalla on vahva emotionaalinen suhde radioon. Sitoutuminen radioasemansa mediasisältöön vahvistaa myös mainonnan vaikuttavuutta. Hyvin tehdyt mainokset koetaan osaksi ohjelmavirtaa.

Radio tarjoaa mainostajalle erinomaisen mediaympäristön, median jonka avulla voidaan välittää henkilökohtaisia mielikuvia ja elämyksiä. Radio on ystävä, jonka sanaan luotetaan.

7. Radio on kustannustehokas

Radio on kustannustehokas. Kontaktihinnaltaan radiomainonta kestää erinomaisesti vertailua muiden medioiden kanssa. Miljoonat kuuntelijat ovat tavoitettavissasi päivän parhaaseen aikaan –  useita kertoja päivässä.