Radio on media, joka ominaisuuksiensa puolesta sopii käytettäväksi sekä taktisena että strategisena mediana - tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Parin vuosikymmenen kuluessa radio on muuttunut painopisteeltään paikallisesta ja taktisesta mediasta yhä useammin valtakunnalliseksi strategisen mediaroolin välineeksi. Käytännössä tämä on tarkoittanut merkkimainonnan osuuden kasvua kaikesta radiomainonnasta ja tarjousmainonnan vähentymistä.

Radion strateginen ulottuvuus on päätöstasoinen asia. Strategisuus voidaan määritellä käyttövolyymiperusteisesti (käytetään mediaa dominoimalla julkisuutta), käytön laajuuden perusteella (käytetään mediaa kaikkien kohderyhmien tavoittamiseen tasaisesti koko kauden) tai yksinkertaisesti päättämällä, että radio on brändimainonnan työkalu ja muilla medioilla tuetaan tätä lähtökohtatilannetta.

Myös radiomainonnassa toimivat samat startegisen viestinnän säännöt kuin esim. televisiossa tai lehdessä. Otetaan esimerkiksi kaupan tarjousmainonta. Markkinointiviestinnän keskittyminen hintojen ja alennusten jatkuvaan näyttöön on usein tietoista brändi-imagon rakentamista ilman, että tarkoituksena on edes saada kuluttajaa muistamaan varsinaisia hintoja. Vertailepa vaikka seuraavien ketjujen tv-mainontaa, Citymarket, K-supermarket, Prisma, Lidl, Siwa, jne.
Kun siis radiomainonta nousee esille, niin vetäytyminen "ei visuaalisuuden" sumuverhon suojiin on itsepetosta.

Radio on tuhannen tunnin media

Kunkin kanavan omimman kohderyhmän kuuntelija käyttää vuodessa noin tuhat (1000) vuodessa aikaa kanavansa kuunteluun. Se on tuhat tuntia mediaympäristöä käytettäväksi.

Kukaan ei kuluta tuhatta tuntia vahingossa, vastentahtoisesti ja kiusatakseen itseään. Radio tarjoaa siis todellisuudessa yhden parhaimmista mahdollisuuksista rakentaa oikea tunnepohjainen jatkuva side kuluttajaan.