Radion visuaalisuus on mielikuvissa. Radiomainoksessa mielikuva on aina henkilökohtainen ja parhaimmillaan se luo kuuntelijaansa luottamuksellisen suhteen. Onnistunut mielikuva saa aikaan kuuntelukokemuksen, joka on vastaanottajan mielessä aina täydellinen aistielämys. Tätä ilmiötä kutsutaan mielenteatteriksi, jonka päänäyttämönä toimii ihmisen oma mieli.

Radiomainosten lajityypit

Radiomainoksia voidaan ryhmitellä tuotantotavan tai tyylilajin mukaan. Tyylilajin määritteleminen auttaa tekijöitä löytämään sopivimman esitystavan.

Tunnetila

Esimerkiksi kysymyksessä voi olla kahden näyttelijän välille rakennettu vuoropuhelu, jolloin puhutaan dialogista eli tuotantotavasta. Vastaavasti sama asia voidaan ilmaista radiomainoksen tyylilajin mukaisesti tunnetilana, joka esimerkkitapauksessa voi olla vaikkapa koskettava pienoiskuunnelma. Tunnetila -tyylilajina voi perustua mihin tahansa inhimilliseen tunteeseen, mutta sen tehtävä on pyrkiä liikuttamaan kuuntelijan mieltä tunteen kautta.

Äänimaisema

Äänimaisema on mielikuva kuuntelijan tajunnassa, joka voidaan rakentaa mm. musiikista, äänitehosteista, autenttisista luonnon äänistä, teknologian äänistä ja ihmisen puheesta. Lisäksi hiljaisuudella ja oikein sijoitetuilla tauoilla on merkittävä rooli äänimaiseman rakentamisessa.

Järkiperäiset

Tarjousmainokset ovat Järkiperäiset -tyylilajin tyyppiesimerkkejä. Niissä on selkeä viesti ja yksi teema, joka vetoaa kuuntelijan järjelliseen ajatteluun.

Musiikki/laulu

Äänilogo luokitellaan tähän kategoriaan huolimatta siitä, että joskus sen toteutuksessa musiikkia ei käytetä lainkaan, vaan se on rakennettu esimerkiksi puheesta ja äänitehosteista. Tyypillisimmillään äänilogo kuitenkin perustuu sävellystyöhön, joka sisältää laulun. Mainosmusiikilla tarkoitetaan laulettu itsenäistä musiikillista mainosta, jossa on mukana laulu.

Infomercial

Pienoisohjelma -tyyppinen mainos, joka on kestoltaan huomattavasti perusmainosta pitempi. Mainos on tuote- ja asiakeskeinen ja vetoaa järjelliseen ajatteluun.